Kirjoittajat: Meri Olenius, Taija Seppälä
Konferenssin ensimmäisen päivän puheenvuoroista nostamme kaksi esille. Ensimmäisenä puheenvuorossa oli Giulio Volpi Euroopan Komissiosta. EU säädökset ovat päivittymässä energiamurroksen ja ilmastonmuutoksen vastaisen työn myötä. Muutoksia suunnitellaan mm. ilmastolakiin. Myös 2030 vuoden EU-tavoitteita päivitetään ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteeksi kaavaillaan 50-55 prosenttia. Myös muut energiamurroksen EU:n ohjenuorat ovat mahdollisen päivityksen edessä. Uusiutuvan energian direktiiviä tarkastellaan vuonna 2021 ja uusiutuvien käyttöä pyritään Volpin mukaan lisäämään 1,3 prosenttia vuosittain vuosien 2020 ja 2030 välillä. Luonto ja ympäristö nousivat esille Volpin puheenvuorossa. Strategiat tulevat niin biodiversiteetille (luonnon monimuotoisuudelle) kuin metsien käytöllekin. Uusiutuvan energian käytön osalta Volpi esitti alla olevassa kuvassa näkyvät eri valtioiden tilanteet suhteessa uusiutuvan energian 2020 tavoitteeseen. Onneksemme Suomi on onnistunut tavoitettaan paremmin ja nyt Komissiossa pohditaankin mahdollisia ylityksiä siirrettävän tilastoinnissa alisuoriutuneiden valtioiden tuloksiin, EU:n 2030 tavoitteiden tavoin. Volpi korostikin, että kyseessä on yhteinen asia, jota pitäisi lähestyä toisiaan tukien Eurooppana eikä yksittäisinä valtioina.
Bioenery Europea edusti Gilles Gauthier. Hänen ydinviestinsä oli tahtotila pellettimarkkinoiden kasvattamiselle. Euroopassa pellettimarkkinoiden ykkönen on Alankomaat, kun kotimaamme Suomi ei päässyt mukaan Gauthierin tilastoihin. Globaalisti pellettimarkkinoita vetää eteenpäin Aasia. Euroopan markkinat ovat kuitenkin kasvaneet jo tilanteeseen, jossa alueella kulutetaan enemmän pellettejä kuin tuotetaan. Potentiaalinen uusi tuntinsa on Venäjä, mutta esitystä kuunnellessa heräsi kuitenkin kysymys siitä, miten pellettien tuotannon vastuullisuutta mitataan ja otetaanko siinä huomioon riittävän laaja näkökulma raaka-aineen käyttöön.
Euroopan energiatehokkuuspolitiikan konferenssissa ehdottomasti nostettavaksi puheenvuoroksi on otettava Vlasta Krmeljin puheenvuoro. Hän toi upeasti esille, miten kommunikaatio poliittisten tahojen ja tutkijoiden tai insinöörien välillä voi olla haastavaa. Hyviä esimerkkejä oli esim. paloasemalle lisätty aurinkoenergiajärjestelmä, koska paloasema edustajat innostuivat ajatuksesta olla alueen ensimmäinen paloasema joka tuottaa aurinkosähköä. Toiseksi kunnan kiinteistöön tehtiin iso energiatehokkuusremontti, koska sillä saatiin myös näyttävämpi julkisivu. Katuvalaistuksen muutos LED-valaisimien saatiin vastaavasti myytyä sen säädettävyydellä eri värisävyihin kuntalaisten äänestyksen pohjalta. Nämä olivat hienoja esimerkkejä siitä, miten erilaisella kommunikaatiolla voidaan viedä asioita eteenpäin.