Energiasektori muodostaa yli 70 % Suomen kasvihuonepäästöistä. Tähän kuuluu energian tuotanto, teollisuuden ja rakentamisen käyttämä energia, liikenne ja muu energian käyttö (Tilastokeskus). Maailmalla ja meillä on huutava tarve päästöjen vähentämiseen ilmastokriisin seurausten vähentämiseksi. Asetetut ilmastotavoitteet tulisi saavuttaa mahdollisimman pian. Uudet ratkaisut kuten erilaiset energiayhteisöt tarjoavat apua juuri tähän suurimpaan päästöjen lähteeseen. Näiden päästöjen vähentämiseen olemme esitelleet ratkaisuja edellisissä blogiteksteissä.  

Usein kuulee puhuttavan Suomen merkityksettömästä roolista päästöjen tuottajana. Pääosin meidän tuottamat päästöt kuitenkin haittaavat meitä itseämme, koska tuotannossa syntyy aina muitakin haitallisia päästöjä hiilidioksidin lisäksi. Kun voidaan vähentää tuotantoa kierrättämällä hukkaenergiaa, voidaan primäärienergian tuotantoa vähentää ja samalla laskea päästöjä. Tämä on myös taloudellisesti kannattavaa, koska iso osa primäärienergiasta on ostettu ulkomailta. Kehittämällä uusia tapoja ja konsepteja sekä teknologiaa energian säästämiseen, saadaan siitä muodostettua vientiin tuotteita, joita koko maailma kaipaa. 

Esimerkkinä hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä otan tähän pienteollisuuden energiayhteisömme, jota esiteltiin tarkemmin blogitekstissä ’Pienteollisuusalueen energiayhteisö hyödyttää kaikkia osapuolia’. Alla olevaan taulukkoon on merkitty samalla alueella toimivien eri yritysten kulutustietoja ja ylijäämätuotantoa. Ylijäämä on tässä tapauksessa, -kuten yleensäkin, lämpöenergiaa. Uusilla lämpöpumppujärjestelmillä voidaan mataliakin hukkalämpövirtoja hyödyntää ja tuottaa jopa yli 100 asteen lämpötiloja. Kehitteillä on myös höyryn tuotantoon tarkoitettuja lämpöpumppuja, joten pääosa käyttötarpeista saadaan lähivuosina tyydytettyä lämpöpumpuilla.  

Sähkön tuotantoon on suunniteltu aurinkoenergiaa, jota voidaan rakentaa teollisuusrakennusten katoille tai hankkia osuuksia aurinkopuistoista. Tuulivoiman rakentaminen kaupunkiympäristöön ei onnistu, joten osuudet tuulipuistoista hankitaan muualta. Pääosa lämmöntuotannosta on katettu datakeskuksen ylijäämälämmöllä. Datakeskus saattaa monessa tapauksessa olla suurempikin, jolloin tuuli ja aurinkosähkön osuutta kasvatetaan ja lämpöä myydään yhteisön ulkopuolella. Myös kesäaikaan lämpöä myydään ulos tai joudutaan lauhduttamaan ilmaan. Näin suurille energiamäärille kaupunkiympäristöön soveltuvia varastointiratkaisuja on harvoin mahdollista toteuttaa. 

Taulukossa on laskettu CO2 päästöt kilowattituntia kohden sähkönkulutuksen sekä leipomon öljynkulutuksen osalta. Näissä arvot on saatu Suomen ympäristökeskukselta Satakunnan keskimääräisistä päästöistä vuodelta 2019. Koronavuodet ovat aiheuttaneet heittoja dataan, joten tuoreimpia lukuja emme käyttäneet. Kaukolämmön päästöjen osalta käytettiin Energiateollisuuden lukuja vuodelta 2020. Näistä lasketut CO2 ekvivalenttimäärät ovat päästöjä, joita pystytään korvaamaan ja poistamaan käyttämällä uusiutuvaa energiaa kuten esimerkin aurinko- ja tuulisähköä. Leipomon öljyn kulutusta voidaan korvata esimerkiksi sähköuuneilla, lämpöpumppujen lämmöllä tai vaikka hukkaan menevistä tuotteista tehdyllä biokaasulla. Kaukolämpö voidaan korvata hukkalämmöillä. 

Yhteisömallinen toiminta tuo helposti suuren päästövähennyspotentiaalin. Aina yritysten kokoluokka ja energiankulutukset eivät täsmää yhteen, mutta kartoittamalla mahdollisuudet ja aloittamalla yhteistyö on hyötyjen saanti mahdollista. Alkuvuonna 2022 energian hinnat ovat nousseet uusiin ennätyksiin ja nyt jos koskaan on erinomainen hetki ottaa yhteyttä naapuriyritykseen ja alkaa miettimään kuinka yhteistyötä voitaisiin viedä eteenpäin. 

Teksti: Petri Lähde