Projektit

Vähä0 – Vähähiiliset ratkaisut nollaenergiarakentamisessa

1.1.2017 – 31.12.2018

Suomessa valmistellaan siirtymistä lähes nollaenergiarakentamiseen uudiskohteissa, sillä vuoden 2010 rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää jatkossa kaikkien uudisrakennusten olevan lähes nollaenergiataloja (nZEB). Tavoitteena kuitenkin on, että tätä määrittävän maankäyttö- ja rakennuslain muutos ja asetukset saataisiin voimaan vuoden 2017 alussa, ja uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimukset tulisivat sovellettaviksi vuoden 2018 alusta vireille tuleviin rakennuslupahakemuksiin. Tämän myötä niin rakennusteollisuus kuin uusia taloja rakennuttavat henkilöt ovat suuren muutoksen edessä ja muutoksen on tapahduttava nopeasti, vaikkakin vielä pohditaan lähes nollaenergiatalon kriteeriä.

Pitkän aikavälin ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä tekoja rakennetussa ympäristössä. Direktiivin toimeenpano on yksi teko kohti tavoitteita, mutta jotta näihin tavoitteisiin päästään, on tehtävä käytännön työtä esimerkkien ja mallien luomiseksi. Tämänhetkiset mittarit ja laskurit ovat monimutkaisia ja moninaisia, eivätkä läheskään käyttäjäystävällisiä. Myöskään asumisen elinkaaren aikaisten muutosten vaikutuksia ei pystytä helposti selvittämään. Julkiset esimerkit ja avoin tieto tehdyistä muutoksista keventävät suhtautumista ja auttavat suhtautumaan muutoksiin positiivisemmin ja rohkeammin.

Vähä0-hankkeen päätavoitteena on tuottaa kuluttajien ja yritysten hyödynnettäväksi malleja eri energiatehokkuus- ja nollaenergiarakentamisen ratkaisujen vaikutuksesta nollaenergiamääritelmien täyttymisen lisäksi pientalojen hiilijalanjälkeen. Tämän lisäksi hankkeen osatavoitteena on:

1. lisätä pk-yritysten tietoisuutta vähäenergisten ratkaisujen toisestakin näkökulmasta, hiilijalanjäljestä
2. luoda mahdollisuuksia uudelle vähähiilisyystavoitteisiin perustuvalle liiketoiminnalle sekä
3. yksinkertaistaa pientaloasujan hiilijalanjälkeen vaikuttamista

Hankkeessa mallinnetaan rakenteilla olevia, tämänhetkiset rakennusmääräykset täyttäviä pientalokohteita, sekä lasketaan kohteiden e-luvut ja hiilijalanjäljet. Kohteista tehtävien mallien avulla selvitetään mitä ratkaisuja edellytetään, jotta päästään nollaenergiatalon määritelmiin sekä miten ne vaikuttavat rakennuksen e-lukuun ja hiilijalanjälkeen. Tämän lisäksi mahdollisista mallinnettavista lähes nollaenergiarakennuksista selvitetään vähähiilisemmän/kustannustehokkaamman toteutuksen edellytykset. Ratkaisuja ja niiden hiilijalanjälkiä selvittäessä otetaan huomioon rakennuksen ja sen taloteknisten järjestelmien lisäksi myös erityisesti uusiutuvan energian käyttö/pientuotanto (energian kulutuksen hiilijalanjälki) sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen esim. energiankäytön optimoinnissa.

Yhteystiedot

Projektipäällikkö Mari Kujala
Sähköposti: etunimi.sukunimi@samk.fi
Puhelin: 044-7103277

DEWIL (Device Ecosystem With Infinite Limits)

Hankkeessa toteutetaan aiemmissa projekteissa kehitetyn älykkään mittaus- ja ohjaussovelluksen liiketoiminnallistamista tukeva prosessi.

DEWIL on Internet of Things -sovellus, joka on

• loputtomiin skaalautuva, modulaarinen vaihtoehto mittausjärjestelmille
• suoraviivainen vaihtoehto datankäsittely- ja analysointijärjestelmille
• edullinen ja helppokäyttöinen vaihtoehto automaatio- ja smart home -sovelluksille
• monikäyttöinen vaihtoehto seuranta- ja raportointityökaluille
• rajapinta jokaiselle laitteelle, IoT-yhteensopivalle tai ei

Listauksen mukaisesti DEWILiä voi aiheellisesti luonnehtia termillä Gateway of Things.

DEWIL IoT -sovelluksen toimintaa testataan ensimmäisen kerran
reaaliolosuhteissa kahdessa proof of concept -toteutuksessa sekä tehdään liiketoiminnallistamista tukevat hankehakemuksen mukaiset toimenpiteet. DEWIL-hanke toteutetaan yhteistyössä yritysten kanssa.

SOLARLEAP Satakunta: Systemaattisella prosessilla aurinkoenergialiiketoimintaan

1.1.2015 – 30.6.2017

SOLARLEAP Satakunta on Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Winnovan kaksi ja puoli -vuotinen yhteishanke, jonka tavoitteena on antaa sysäys Satakunnan alueen aurinkoenergialiiketoiminnalle ja sen kehittymiselle, yhtenäistää lupaprosesseja sekä tuottaa alalle päteviä osaajia. Ruohonjuuritason paine ja alueellinen toteutus sekä prosessien yhtenäistäminen vauhdittavat toimia, jotta iso osa Lounaisrannikosta saadaan ottamaan seuraava askel kohti uusiutuvien energiamuotojen pientuotannon lisäämistä. SOLARLEAP Satakunnan kanssa samanaikaisesti on käynnissä SOLARLEAP Varsinais-Suomi -hanke, joka toteutetaan Turun ammattikorkeakoulun ja Turun ammatti-instituutin yhteistyönä. SOLARLEAP-hankkeet ovat osa Lounais-Suomen ammattikorkeakoululiittouman, CoastALin toimintaa.

Hankkeet on rahoitettu pääosin Euroopan aluekehitysrahastosta ja alueiden kuntien rahoituksella. Myös hankekumppaneina toimivat yritykset ovat mukana panoksellaan.

Solar-valmennukset ja aurinkoenergiaseminaarit

Tammi-helmikuun aikana SAMKin RETEE-tiimi jakoi aurinkoenergia tietotaitoaan solar-valmennuksissa. Valmennustilaisuuksia järjestettiin neljänä iltana Porissa SAMKin ja Turussa TuAMKin tiloissa. Mukana oli SOLARLEAP hankkeiden kumppaniryritysten ja kuntien edustajajia. Valmennusten päätavoitteena oli lisätä yritysten käytännön liiketoimintavalmiuksia aurinkoenergia-alalla toimimiseen.  Valmennuksissa jaettiin oppia aurinkoenergian perusteista ja alan markkinoista aina käytännön kohdesuunnitteluun, mitoitukseen ja suunnitteluohjelmistojen käyttöön.

Keväällä 7.5.2015 järjestetyssä pullonkaulaseminaarissa Raumalla ruodittiin aurinkoenergia-alan kasvua hidastavia tekijöitä eri toimijoiden näkökulmasta. Esiintyjäkaartiin kuului esiintyjiä niin kuntien, kiinteistökehittäjien, yrittäjien kuin energiateollisuuden puolelta. Keynote puhujana oli yksi Suomi öljyn jälkeen kirjan kirjoittaja Rauli Partanen, joka käsitteli esityksessään energia-alan isoa kuvaa, sen öljyriippuvuutta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita öljyn roolin vääjäämättä pienentyessä.

Seuraavana keväänä 11.5.2016 pidettiin seminaari, jossa hanke oli myös vahvasti mukana. SAMKin perinteinen aurinkoenergiaseminaaria järjestettiin tällä kertaa osana European Solar-days tapahtumasarjaa. Seminaarissa mm. hankekumppaniyritykset esittelivät aurinkolämpö- ja aurinkosähkötekniikoita ja tuotteita sekä yksi oppilaitospilotin omistaja kertoi oman järjestelmänsä taustoista ja rakentamisesta omasta vinkkelistään. Tämän lisäksi projektipäällikkö esitteli lyhyesti kevään aikana toteutetut oppilaitospilotit. Mukana oli myös mielenkiintoinen esitys kerrostaloyhtiön aurinkolämpöprojektista talotekniikan uusimisremontin yhteydessä.

Aurinkosertifikaatti ASSERin kehitystä

Ensimmäisten valmennuksien jälkeen hankkeessa mukana olevien yritysten, kanssa jatkettiin työtä ASSERin parissa. Pidettyjen työpajojen tuloksena päädyttiin kehittämään ASSERista sähköinen työkalu, jolla aurinkoenergiajärjestelmän kokonaistoimitusprosessi dokumentoidaan kattavasti ja laadukkaasti. Kesän 2015 aikana hankkeessa toteutettiin web-pohjainen ASSERi-ohjelma, joka etenee prosessikaavion omaisesti loogisesta vaiheesta toiseen ja jonne kerätään kaikki olennainen tieto aurinkoenergiajärjestelmästä asiakastiedoista ja kohdekaroituksesta komponenttiluetteloon ja käyttöönottopöytäkirjaan. Aurinkosähkö ja -lämpöjärjestelmille on omat prosessipolkunsa ja tietonsa tarpeellisilta osin. Loppuvuodesta 2015 tilanne on se, että ASSERi on pilottikäytössä mm. hankkeen kumppaniyrityksillä ja SAMKin projektihenkilöstöllä ja käyttökokemuksia vikailmoituksineen ja parannusehdotuksineen kerätään ja korjataan sitä mukaa.

Työkalu tulee helpottamaan järjestelmien dokumentointia ja parantamaan osaltaan yritysten liiketoiminnan laatua ja antaa eri tahoille tarvittavat tiedot järjestelmästä selkeästi yhdellä dokumentilla. ASSERin kehitystyön vetovastuu on Satakunnan ammattikorkeakoululla.

RT-ohje aurinkoenergia-asennuksille

Turvallisten ja kestävien asennusten tietotaitoa lisätään luomalla Suomen olosuhteet ja rakennusvaatimukset huomioiva asentamisen RT-ohje aurinkoenergiaenergia-asennuksille. Kansallisia ja kattavia eri kattomateriaalit ja rakenteet huomioivia asennusohjeita ei vielä ole ja Saksan kokemuksista tiedämme, että tämä voi johtaa helposti kirjaviin ja laadultaan hyvin kyseenalaisiin asennusratkaisuihin.

Ensimmäinen varsinainen aurinkosähkö- ja lämpö-toimikunnan kokous Rakennustiedolla pidettiin 19.5.2016. Kokouksessa käytiin läpi SOLARLEAP Varsinais-Suomen projektipäällikön Samuli Rannan aurinkosähköpuolen osalta tekemää käsikirjoitusta. Käsikirjoitusta on tätä ennen valmisteltu ja käyty läpi jo useamman valmistelevan kokousen verran. Aurinkoenergian RT-ohjeiden kehittämisen vetovastuu SOLARLEAP hankkeiden osalta on Turun ammattikorkeakoululla.

Käytännön toteutuksia pilottikohteissa

Kevään, kesän ja osin syksyn 2015 aikana kartoitettiin kaikki haussa mukaan ilmoitautuneet kiinteistöt eli ns. pilottikohteet. Kartoituksessa projektin henkilöstö kävi paikan päällä joka kohteessa ja keräsi tarvittavia tietoja kohteesta haastattelun, valokuvien ja mittausten muodossa. Kerätyistä tiedoista laadittiin kartoitusraportit, jotka toimitettiin kohteiden omistajille. 132:sta kartoitetusta kohteesta lopulta 10 oli muita kuin kotitalouksia. Satakunnassa kotitalouksista kymmenen valittiin ns. oppilaitospiloteiksi, minne SAMK ja Winnova opiskelijayhteistyöllä suunnittelevat ja asentavat aurinkoenergiajärjestelmän. Oppilaitospilottikohteita tuli Poriin, Raumalle, Huittisiin ja Nakkilaan. Valittujen ja mukaan lähteneiden pilottikohteiden (lopulta 9 kpl) kanssa on laadittu yhteistyösopimukset.

Kaikki ns. yrityskohteet ja loput eli suurin osa myös kotitalouksien kartoitusraporteista on toimitettu sovitusti itse kohteiden omistajien lisäksi myös hankkeen kumppaniyrityksille. Näin yhdistetään aurinkoenergiasta kiinnostuneet potentiaaliset asiakkaat järjestelmiä tarjoavien yritysten kanssa.

Pilottitoteutuksissa opittu teoria ja suunniteltu dokumentointi testataan käytännössä. Hankkeessa tullaan toteuttamaan erikokoisia, lähinnä rakennuksiin integroituja, aurinkosähkö- ja -lämpöjärjestelmiä ympäri maakuntaa mukana olevien yritysten ja oppilaitosten voimin. Kaikki pilottikohteet vastaavat mahdollisesta aurinkoenergiajärjestelmäinvestoinnista itse. Oppilaitospilottikohteiksi valikoituneille kotitalouksille hanke tarjoaa suunnittelu- ja asennuspalvelun ilmaiseksi. Tämä osuus normaalisti edustaa 25-35% järjestelmän kokonaisinvestoinnista.

Keväällä 2016 helmi-toukokuun välisenä aikana hankkeessa toteutettiin menestyksekkäästi yhdeksän oppilaitospilottia. Mekaaninen asennustyö ja aurinkolämpöjärjestelmien osalta myös putkityöt tehtiiin suunnitellusti WinNovan LVI-puolen opiskelijoiden toimesta. Aurinkossähköasennuksien kytkennät tehtiin pääosin SAMKin projekti-insinöörien työnä. Mukana oli myös WinNovan sähköpuolen opettaja ja oppilas. Aurinkosähköjärjestelmien käyttöönottotarkastukset tehtiin pääosin SAMKin sähköpuolen insinööriopiskelijoiden toimesta.

Aurinkoenergiajärjestelmiä asenetttiin lopulta seuraavasti: Poriin kaksi aurinkosähkö ja kaksi aurinkolämpöjärjestelmää, Raumalle kaksi aurinkosähköjärjestelmää, Huittisiin yksi molempia ja Nakkilaan yksi aurinkosähköjärjestelmä. Myös etäseurantajärjestelmät on saatu toimintaan suunnitellusti. Tarkemmat tiedot kohteista ja aurinkoenergiajärjestelmien energiantuotosta ovatkin nähtävissä seurantakohteet sivuilla.

Sisältö päivitetty 3.2.2017

Aikataulu

SmartSolar

1.4.2012 – 30.9.2014

SmartSolar on SAMKin koordinoima tutkimusprojekti, joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä suomalaisten ja eurooppalaisten tutkimuspartnerien, TEKESin sekä suomalaisten Pk-yritysten kanssa. SmartSolar hankkeessa käsitellään aurinkoenergiajärjestelmien älykästä integrointia rakennettuun ympäristöön. Projekti koostuu kolmesta työpaketista:

1. Kustannustehokas ja modulaarinen rakennusautomaatiojärjestelmä avoimemmilla rajapinnoilla

• JDDAC-ohjelmistopaketin (Java Distributed Data Acquisition and Control) ohjaustoiminnallisuuden toteutus aurinkoenergiajärjestelmän toimintojen ohjaamiseen (aurinkosähkö, aurinkolämpö ja aurinkojäähdytys)
• Anturiverkkoteknologia yhdistettynä JDDAC-pohjaiseen mittaus- ja ohjausjärjestelmään
• Satakunnan Ammattikorkeakoulun Tekniikka ja Merenkulku Porin kampukselle rakennetaan demoympäristö (kuva 1) ja sitä älykkäästi kontrolloiva ohjausjärjestelmä. Ympäristössä voidaan suorittaa ohjausjärjestelmän toimivuustestausta aurinkoenergiajärjestelmillä ja varastointiteknologioilla

2. Älykäs kausivarastointiteknologia

• Kausivarastointiteknologia demoympäristössä
• Invertteri- ja tehoelektroniikkateknologia
• Optimointialgoritmit demoympäristön käyttöön

3. Aurinkoenergiajärjestelmän sähkö- ja lämpöverkkoon integroinnin edellytykset

• Liiketoimintamallit ja edellytykset energiaälyverkoissa toimimiseen
• Edistetään yhteisten käytäntöjen luomista energiatuotannon markkinoille Suomessa
• Tuetaan arvoketjujen muodostamista uusiutuvan energian hybridijärjestelmien automaatiolle
• Verkostoituminen

Innovaatioympäristön kehittämisellä – Energiaa, Älykkyyttä, Kilpailukykyä ja Yhteistyötä

Hankkeen tavoitteena on juurruttaa Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusohjelma pysyväksi osaksi maakunnan osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmää. Hanke mahdollistaa etsimisen, kokeilemisen, kehittämisen ja uusien näkökulmien tuottamisen. Hankkeen päätyttyä tutkimusohjelman toteuttamiselle on löydetty oikea, pysyvä toimintatapa, jossa ihminen ja osaaminen kohtaavat. Yhteistyötahoina ja tutkimuksen hyödyntäjinä ovat erityisesti alueella toimivat yritykset ja yhteisöt. Hanke keskittyy tutkimustiedon ja osaamisen siirtoon pk-yrityksiin.

Hanke tukee omalta osaltaan SAMKin ja Satakunnan korkeakoululaitoksen toimintaa yhdistämällä eri toimialueiden osaamista uutta luovalla tavalla. Samalla hanke luo edellytyksiä uusille avauksille ja korkeamman riskin hankkeiden toteutukselle. Tutkimusohjelma on erinomainen satakuntalaisen osaamispääoman ja innovaatioympäristön kehittämistyökalu.

ENNA – Avoimen innovaatioympäristön kehittämishanke

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa tieto ei ole enää harvojen etuoikeus vaan se on kaikkien saatavilla joka hetki. Suuremmaksi ongelmaksi onkin noussut tiedon pirstaleisuus ja sen määrä. Millään yrityksellä tai yksilöllä ei ole mahdollisuutta tai resursseja hallita itselleen relevantin tiedon määrää. Tiedon hallitsemiseen ja käyttämiseen tarvitaan siis yhteistyötä. Verkostot pystyvät yksilöä (tai yksittäistä yritystä) tehokkaammin keräämään, tallentamaan ja prosessoimaan tietoa. Toinen ongelma tiedon hallinnassa on kontaktit tai oikeastaan niiden puute. Omaan aihealueeseen liittyvä yhteisö tai verkosto on hajallaan. Lisäksi on vaikea tietää kenellä oleellinen tieto on.

Hankkeella haetaan vastauksia siihen, minkälaisia uusia yhteisiä toimintatapoja ja valmiuksia korkeakouluissa ja tutkimusryhmissä tarvitaan, jotta tutkimusosaaminen saadaan kanavoitua yrityksiin, miten yritysten tarpeita voidaan paremmin ohjata huippututkimusyksiköihin ja kuinka tämä toiminta saadaan kytkettyä osaksi opetustoimintaa.

Hankkeessa kehitetään korkeakoulujen sekä tutkimusryhmien valmiuksia:

1. Kohdentaa alansa huippuosaamista yritysten tarpeisiin
2. Kytkeä tieteelliseen osaamiseen liittyvä yritysyhteistyö osaksi opetustoimintaa

ENNA projektin lisäarvo tulee eri osaamisalojen välisestä yhdessä tekemisestä. Yksi erittäin potentiaalinen osatoteuttajien yhteinen sovellusala on aurinkoenergia.

Innovaatioalustat näyttelevät merkittävää roolia hankkeessa. Niiden avulla pirstaleinen tieto voidaan koota yhteen paikkaan, jossa sitä on helppo jakaa. Ne toimivat palvelukonsepteina yritysten ja korkeakoulujen välillä. SolarForumille tuotettu SolarForum-Portaali on esimerkki hankkeessa toteutetusta innovaatioalustasta. Hankkeen aikana toteutetaan omat innovaatioympäristöt Tampereen teknillisen korkeakoulun Materiaaliopin laitoksella toimivalle Kulumisfoorumille (Wear Forum) ja Energiatekniikan laitokselle (EnergyFoorum).

Avoimen innovaatioympäristön rakentamiseen liittyy oleellisesti koulutus ja seminaarit innovaatioihin liittyen. Korkeakoulujen tutkijoiden valmiuksia innovaatioihin ja yritysten ymmärrystä avoimesta innovaatiosta tulee lisätä. Lisääntynyt tieto vähentää epäluuloisuutta avointa innovaatiota kohtaan ja helpottaa yritysten mukaantuloa innovaatioalustaan tarjoamaan innovaatioympäristöön.

ENNAssa mukana

Satakunnan ammattikorkeakoulu
Tampereen teknillisen yliopiston Energia- ja Prosessitekniikan laitos
Tampereen teknillisen yliopiston Materiaaliopin laitos
Tampereen teknillisen yliopiston Optoelektroniikan tutkimuskeskus
Jyväskylän yliopiston Nanoscience Center
Hanke on Hermia Oy:n koordinoima.

SolarForum

1.11.2009 – 30.6.2012

SolarForum-projekti toteutettiin 11/09 – 06/12 välisenä aikana aurinkoenergia-alan toimintaympäristöä kokonaisvaltaisesti kehittävänä hankkeena, jota rahoittivat Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan ammattikorkeakoulu, POSEK Oy sekä SolarForum-yritykset. Hankeen budjetti oli 380 000€ ja se oli EU-osarahoitteinen. Hankkeen aikana SolarForum-yritysten lukumäärä kasvoi viidestä kymmeneen ja osa yrityksistä sijaitsee Satakunnan naapurimaakunnissa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. SolarForum-hanketta rahoittaneet yrityskumppanit olivat: Luvata Pori Oy, Cupori Oy, Purso Oy, Lemminkäinen Talo Oyj, Satmatic Oy, Sermatech Oy, CimSolar Oy, Akvaterm O, Bitec Oy ja Aurubis Finland Oy.

Toimenpiteet ja saavutetut tulokset

1. Uimahallin etäseuranta

• etäseurantajärjestelmien suunnittelusta, komponenttien hankinnasta ja käytännön toteutuksesta vastasi Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) yhteistyössä SolarForum-yritysten ja kaupungin edustajien kanssa
• SAMK on sitoutunut suorittamaan aurinkoenergiajärjestelmien seurantaa viiden vuoden ajan ja julkaisemaan seurantatiedot siten, että ne ovat yleisön saatavilla

2. TKI-hankkeet ja tuki

• Alueen yritykset lahjoittivat SAMK:lle aurinkoa seuraavan aurinkosähkösovelluksen, ns. trackkerisysteemin, jonka lopullisen käyttökuntoon saattamisen SAMK viimeisteli
• asiantuntija-apua annettiin uuteen uimahalliin asennettavan aurinkosähköjärjestelmän kilpailutusasiakirjojen luomisessa sekä tarjousten käsittelyssä sekä
• Ympäristövirastoon suunnitteilla olevan aurinkosähköjärjestelmän esisuunnittelussa ja kustannuslaskelmissa oltiin asiantuntija-apuna
• Porin Puuvillaan suunnitteilla olevan ravintolan sähkönkulutushuippuja alentamaan kaavaillun aurinkosähköjärjestelmän esisuunnitelu (mitoitus ja asemointi) toteutettiin SolarForum-hankkeen TKI-tukena
• SolarForum-hankkeen aikana on toteutettu kahden TKI-projektin rahoitusprosessi, joista molemmille rahoitus myönnettiin (INNOKE ja SmartSolar)

3. Verkostoituminen ja tiedotus

• verkostoiduttiin kattavasti niin alueellisesti, kansallisesti kuin myös kansainvälisesti
• mukana Porin uuden uimahallin tiedottamisessa ja mainonnassa
• Kansainvälisesti SolarForum-hanketta on esitelty mm. Kiinassa Changzhoun yliopistossa sekä vierailevana luennoitsijana Huelvan yliopistossa Espanjassa
• SolarForum-hanketta ja aurinkoenergia-alaan liittyvää toimintaa Satakunnassa on esitelty useissa eri tilaisuuksissa, kuten”Aurinkoenergiaa kaikelle kansalle”-luentokokonaisuudessa maaliskuussa 2012 ja Maailman ympäristöpäivänä Raatihuoneenpuistossa järjestetyillä Energiansäästömarkkinnoilla kesäkuussa 2011
• Satakunnassa tiivistä yhteistyötä on tehty erityisesti Prizztech Oy:n kanssa sekä lukuisia muita kansallisia yhteistöitä
• aurinkoenergiaseminaarit ”Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa” sekä ”Innovatiivinen ja Älykäs aurinkoenergia”

4. Yrityslähtöinen aurinkoenergia-alan koulutus

• toteutettiin yrityksille aurinkoenergiajärjestelmien suunnittelu- ja asennuskoulutusta sekä konsultaatiopalveluja
• ensimmäisessä vaiheessa vahvistettiin SAMK:n ja alueen ammattiopiston opettajien osaamista aurinkoenergiajärjestelmistä, niiden suunnittelusta, mitoituksesta ja asennuksesta sekä suunnitteluohjelmien käytöstä ja toimenpiteen toisessa vaiheessa aurinkoenergiakoulutusta antoivat SAMK:n henkilökuntaan kuuluvat asiantuntijat
• maksuton kaksipäiväinen aurinkolämpökoulutus sekä kaksipäiväinen aurinkosähkökoulutus
• SolarForum-viikko, jolloin toteutettiin uusinnat aurinkolämpö- ja –sähkökoulutuksista

5. Aurinkoenergiatuotteen asemointi

• Tässä toimenpiteessä hankittiin aurinkoenergiamarkkinatietoa ja markkinoiden kehitysennusteita kansainvälisiltä alan asiantuntijoilta ja saadun informaation perusteella pyrittiin asemoimaan kansainvälisille markkinoille kilpailukykyinen aurinkoenergiatuote ja kokoamaan yrityskoalitio tuotteen jatkokehittämiseen ja valmistamiseen.

6. Asiantuntijapalveluiden osto

• Asiantuntijapalveluiden ostoilla on hankittu osaamista etäseurantajärjestelmäkehitykseen Bitec Oy:ltä, koulutuspalveluita Ympäristöenergia Oy:ltä ja ostettu Aurinkosähkömarkkinatutkimus Photon Consulting:ilta

SolarForum-hankkeesta klusteriksi

SolarForum-hanketta aloitettaessa asetettiin kunnianhimoiseksi päämääräksi kansallisen aurinkoenergia-alan klusterin luominen. Hankkeen edetessä klusterirakenne kehittyi ja terävöityi, samoin klusteripalvelut sekä niiden toteuttamisen rahoituksen varmistaminen. Sivusto, jolla nyt olet, on jatkoa SolarForum- projektille ja osa hankkeen etenemistä klusteriksi.

Yhdistelmärakenne-piloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa

1.10.2009 – 29.2.2012

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa -projekti kasvatti osatoteuttajien verkostoja sekä omaa tietämystä aurinkoenergiateknologioista ja niiden kansainvälisistä markkinoista huomattavasti. Kasvanut tietämys auttaa osatoteuttajia tulevaisuudessa aurinkoenergia- tai siihen välillisesti liittyvässä TKI -toiminnassa.

Projektissa jokaisen osatoteuttajan alueelle (Satakunta, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi) suunniteltiin ostopalvelupilotti ja joissakin maakunnissa pilotit tulevat realisoitumaan. Realisoituvat pilottikohteet ovat tärkeitä myös tutkimuksen näkökulmasta, sillä niiden seuranta tuottaa tärkeää tietoa järjestelmien todellisesta toiminnasta ja tuotetun energian määrästä. Realisoituvat pilotit ovat tärkeitä myös aurinkoenergiateknologioiden tunnetuksi tekemisessä suurelle yleisölle. Kuntasektori on myös aktivoitunut aurinkoenergian käytössä niiden omissa rakennuskohteissa ja esimerkiksi Porin kaupunki on omassa ohjeistuksessaan sisällyttänyt aurinkoenergiateknologiat selvitettäväksi energiantuotantoteknologiaksi kaupungin omia rakennus- ja saneeraushankkeita suunniteltaessa.

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa -projektissa kartoitetuille yrityksille järjestettiin mahdollisuuksia verkostoitua ja tutustua kansainvälisiin aurinkoenergiamarkkinoihin. Hankkeessa järjestettiin neljä seminaaria ja workshopia, ylimääräinen workshop Vaasassa talopakettivalmistajien ja aurinkoenergiayritysten verkostoitumisen edistämiseksi sekä messumatka Saksaan Müncheniin InterSolar2011 -messuille. Seminaareissa ja workshopeissa oli runsaasti aurinkoenergiateknologioista kiinnostuneita osallistujia. Projektissa koottiin pientalojen energiaratkaisut -ryhmä ja valmisteltiin workshopeissa esiin tulleiden uusien TKI – ideoiden pohjalta uusia hankkeita, joista osa on myös realisoitunut.

SataPV

1.1. – 10.6.2009

SataPV projekti tähtäsi aurinkosähkön kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Suomessa ja Satakunnassa. Projektin tarkoituksena oli koota yhteen Satakunnan ja koko Suomen aurinkoenergiaosaaminen ja selvittää mahdollisuutta perustaa Satakuntaan aurinkopaneelitehdas sekä koulutus- ja testaustoimintaa tukeva energialaitos.

C-Si-aurinkopaneeleja tuottava tehdas suunniteltiin projektin aikana. Lähes kaikki osa-alueet pystyttäisiin kattamaan suomalaisilla tuotteilla ja osaamisella, mutta kennojen valmistajaa ei Suomesta löytynyt. Selvisi myös, että moduulivalmistuksen alhaisen Fe-pitoisuuden lasia ei Suomesta tultaisi saamaan, eikä myöskään EVA-kalvoja.

SataPV-projektin aikana kartoitettiin jokaisen projektissa mukana olevan yrityksen näkemykset projektin tavoitteista ja yritysten intresseistä liittyen paneelitehtaan ja aurinkovoimalaitoksen perustamiseen. Selvityksessä kävi ilmi, että yksikään yrityksistä ei ole halukas ottamaan vetovastuuta mahdollisesti Satakuntaan perustettavasta paneelitehtaasta, vaan kaikki ovat halukkaita rooliin joko osakkaana tai pienosakkaana. Jotta PV-paneelitehtaan perustaminen toteutuisi, oli löydettävä projektin ulkopuolisia toimijoita joko ottamaan vetovastuu pääomistajana tai pääomistajana ilman vetovastuuta.

SataPV-projekti oli tiiviisti mukana Porin uuden uimahallin aurinkoenergiajärjestelmien suunnittelussa.

5VTA – Viisi vaikuttavaa teknologia-askelta elintarvikealan PK-yrityksissä

1.9.2016 – 31.12.2018

Elinkeinorakenteen muutostilanteessa elintarviketeollisuuden kustannuskilpailukyvyn parantamisen merkitys
korostuu, koska elintarviketeollisuuden välillinen työllisyysvaikutus on merkittävä: yksi elintarviketeollisuuden
työpaikka luo keskimäärin neljä työpaikkaa muille toimialoille.

Viisi vaikuttavaa teknologia-askelta elintarvikealan pk-yrityksissä -hankkeessa keskitytään tunnistamaan,
evaluoimaan ja mallintamaan toimintatapoja, joiden avulla pienet ja keskisuuret elintarviketeollisuuden yritykset
pystyvät kustannustehokkuuttaan parantamalla lisäämään kilpailukykyään. Hankkeen kehittämistoimet
kohdistetaan erityisesti isoissa elintarviketeollisuuden yrityksissä hyödynnettävien teknologioiden
alasskaalaamiseen, tuotannon kohdennettuun automatisointiin, energian tuottamisen ja käyttämisen
optimointiin sekä hukkaenergian hyötykäytön mahdollisuuksien selvittämiseen.

Hankkeessa tavoitellaan viiden askeleen mallia elintarviketeollisuuden pk-yrityksissä tehtävään,
kustannustehokkuutta parantavaan teknologiakehittämiseen. Mallintaminen tapahtuu yritysten kanssa
tunnistettavissa kehittämiskohteissa tehtävien selvitysten, teknologiademonstraatioiden ja -pilottien perusteella.

Jokaisessa kehittämiskohteessa tavoitellaan viiden merkittävimmän kehittämisaskeleen tunnistamista.
Näillä askelilla edetään toteuttamalla tarpeen mukaan teknologiaselvityksiä, -demonstraatioita ja pilotteja.
Tehtyjen toimenpiteiden perusteella mallinnetaan yleisellä tasolla hyödynnettävissä oleva viisiaskelisen
teknologiakehittämisen opas elintarviketeollisuuden pk-yrityksille.

Hanke toteutetaan Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla 1.9.2016-31.12.2018

Lisätietoja

projektipäällikkö Mirka Leino, Satakunnan ammattikorkeakoulu, 044 710 3182
projektipäällikkö Juha Palomäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 040 830 4247

Visio- ja teknologiajalostamo (VTR)

1.4.2018 – 30.9.2020

Vision and Technology Refinery – VTR -hankkeen tavoitteena on yhdistää tulevaisuuden uudistuksiin tähtäävien teknologia-alueiden osaamiset ja verkostot, tarjota tarvittavat työkalut ja osaamista sekä edistää entistä kokonaisvaltaisemmin yritysten liiketoiminnan uudistamista ja uusien liiketoiminta-mahdollisuuksien syntymistä. VTR-hanke tarjoaa yrityksille mahdollisuuden yritys-erehdys-kehittämiselle, jossa tavoite on selvä, mutta päämäärän saavuttamiseksi tulee kokeilla ja jalostaa erilaisia teknologiayhdistelmiä ja soveltaa maailmalta haettua tietoa. Tämä toimintamalli edesauttaa tutkitusti innovaatioiden syntymistä. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusryhmien (automaatio, hyvinvointia edistävät teknologiat ja älykkäät energiaratkaisut) välinen tiivis yhteistyö synnyttää monialaista osaamista, jossa asiantuntijoiden jatkuva vuorovaikutus mahdollistaa nopeat kokeilut ja ”out of the box” ajattelun. Tutkimusryhmien verkostot mahdollistavat myös yritysten välisten ja toimialarajat ylittävien kumppanuuksien syntymisen. Tätä kautta hanke paljastaa teknologiaosaamiselle uudenlaisia käyttökohteita, sekä visualisoi näihin kohteisiin soveltuvia ratkaisuja (innovaatioaihiot).

Hanke tuottaa laaja-alaiseen, poikkitieteelliseen osaamiseen ja uusimpaan teknologiatietoon perustuvia tarveperusteisia demoja, jotka toimivat teknologian mahdollisuuksien visualisoijina. Demot voivat tähdätä niin yrityksen toiminnan kehittämiseen kuin tuotteen kehittämiseenkin. Kaikista innovaatioaihioista tuotetaan helposti ymmärrettävää, erilaisilla avoimilla foorumeilla julkaistavaa materiaalia mahdollisimman laajan hyödynnettävyyden takaamiseksi. Materiaalia tuotetaan myös laajemmin teknologioiden yhdistämisestä ja uusimmasta tutkimustiedosta.

Hanke edistää myös monialaisen toiminnan jalkautumista ja toisaalta verkostomaista mukautumiskykyistä toimintaa. Hankkeen monialaisuudesta kummunneet uudet tarveperusteiset kehitysideat puolestaan luovat jälleen uutta monialaista (liike)toimintaa.